Kahvin viljely

Korkealaatuisen kahvin viljely on tarkkaa käsityötä

Poikkeuksellisen korkealaatuisten erikoiskahvien viljely eroaa monella tavalla ns. bulkkikahvien viljelystä. Kahvilajikkeen ja kasvupaikkojen valinnasta lähtien kaikki tehdään eri tavalla, kun tähtäimessä on maksimaalisen korkea laatu. Korkealaatuisen kahvin viljely vaatii paljon ihmistyötä, mikä näkyy väistämättä myös hinnassa.

Optimaaliset kasvuolosuhteet

Korkea kasvupaikka on hyvin tärkeä laatutekijä. Perussääntö on, että mitä korkeammalla kahvi on kasvanut, sen parempi on myös maku. Matalalla kasvaneet kahvit ovat yleensä maultaan maanläheisiä, yksinkertaisia ja mausteisia kun taas korkealla kasvaneet ovat suklaisia, marjaisia ja moniulotteisia. 

Maaperä vaikuttaa kahvimarjan kypsymiseen. Kahvi imee vettä ja ravinteita maasta samoin kuin esimerksi viini. Lannoitettu tai muutoin liian ravinnerikas määperä ei ole kuitenkaan tuota välttämättä parasta makua. Mitä sitkeämmin kahvi joutuu kasvamaan, sitä enemmän sen marjoihin ja papuihin pakkautuu makuja.

Kohtuullinen määrä valoa tuottaa herkullisimmat kahvipavut. Parhaimmat kahvit kasvavat korkealla vuorten rinteillä osittain puiden varjossa, sillä jatkuva suora auringonpaiste saa kahvimarjan kypsymään liian nopeasti. Hienoimmat maut kehittyvät kahviin hitaasti.

”Koneet eivät erota raakoja ja kypsiä marjoja.”

Käsityö parantaa laatua

Käsin poimiminen mahdollistaa sen, että vain kypsät marjat poimitaan ja raa’at jätetään kypsymään lisää. Samalla pensaalla käydään parin päivän välein, kunnes kaikki marjat ovat kypsiä. Koneet eivät erota raakoja ja kypsiä marjoja. Korkeilla rinteillä puiden varjossa koneellinen poiminta ei useinkaan ole edes mahdollista. Pientiloilla käsin poimiminen on ehdoton pääsääntö.

Kahvin prosessointi pitää aloittaa samana tai viimeistään seuraavana päivänä siitä, kun kahvimarja on poimittu. Isoimmilla pienviljelijöillä on omat laitteet prosessointia varten, mutta useimmat pienviljelijät toimittavat kahvit käsittelyä varten pesuasemalle. Kahvien prosessointiin ja kuivaamiseen liittyy paljon käsityötä.

Kahvipapujen lajittelu on viimeinen tärkeä vaihe, ennen kuin kahvi pakataan juuttisäkkeihin ja lähetetään eteenpäin maailmalle. Lajittelua tehdään sekä käsin että koneellisesti. Usein eri kokoiset pavut erotellaan omiksi pienemmiksi erikseen, minkä lisäksi huonot yksilöt karsitaan pois. Pääsääntö on, että mitä isompi papu, sen parempi maku.

KOMMENTOI TAI JAA ARTIKKELI ALTA 

Jokainen yllä esitelty asia ja työvaihe vaikuttaa olennaisesti kahvin makuun. Korkealla vuorten rinteillä kasvaneet perinnelajikkeet voivat tuottaa vain neljänneksen siitä sadosta, mitä alangoilla suorassa auringonpaisteessa koneellisesti viljellyt tuottoisammat lajikkeet. Tämä selittää myös hintaeron. Kahvilajikkeisiin voit tutustua täältä.

Kuvat: kahvimarjat CC FCRebelo, viljelmä CC INeedCoffee/CoffeeHero.

Tutustu SLURP kahvielämykseen tästä