Kahvi

Kahvi on rakas juoma suomalaisille

Suomalaisista valtaosan päivä käynnistyy isolla kupillisella kahvia. Suuresta kulutuksesta kertovat myös tilastot, sillä Suomessa juodaan maailman eniten kahvia henkilömäärään nähden. Henkilöä kohden Suomessa juodaan noin 10kg paahdettua kahvia vuodessa.

Kahvi oli säännösteltyä Suomessa toisen maailmansodan aikaan vuodesta 1939 lähtien. Korvikkeet, joissa oli noin neljäsosa kahvia, otettiin käyttöön vuonna 1941 ja vastikkeet, joissa ei ollut lainkaan kahvia, vuonna 1943. Sotien jälkeen kahvi alkoi taas yleistyä ja sitä opittiin juomaan enemmän kuin missään muualla maailmassa.

Kahvin alkuperä

Kahvi on kotoisin Etiopiasta, missä se tarinan mukaan löydettiin jo ennen 1000-lukua. Legenda kertoo, että muuan vuohipaimen huomasi vuohiensa valvovan öitä, kun ne olivat syöneet kahvipensaan marjoja. Havainnostaan innostuneena vuohipaimenkin maistoi marjoja ja loppu on historiaa. Vuosisatojen saatossa kahvin tyypilliseksi nauttimistavaksi kehittyi paahdettujen ja kahvipapujen jauhaminen ja uuttaminen kuumaan veteen. 1900-luvulle tultaessa kahvi oli levinnyt jo ympäri maapallon. Nykyään laadukas kahvi kasvaa kaikilla mantereilla lähellä päiväntasaajaa.

Viisi suurinta kahvintuottajamaata järjestyksessä suurimmasta pienimpään ovat: Brasilia, Vietnam, Kolumbia, Indonesia ja Etiopia. Mielenkiintoista on se, Vietnamista ei tule lainkaan korkealaatuista kahvia (specialty coffee) ja että myös suurin osa Brasiliasta ja Indonesiasta tulevasta kahvista on tehotuotettua varsin mitäänsanomatonta kahvia.

Kahvikasvi

Arabica ja Robusta ovat kahvin kaksi päälajiketta, jotka edelleen jakautuvat useisiin kymmeniin alalajikkeisiin. Robusta on tuottoisampi ja vähemmän altis kasvitaudeille, mutta sen maku on yksipuolinen ja kitkerä. Suurin osa maailman kahvintuotannosta onkin Arabicaa ja kaikki huippulaatuiset kahvilajikkeet ovat Arabican alalajikkeita. Se, että kahvin kerrotaan olevan 100% Arabicaa, on bulkkikahvin mainoskikka, joka ei kuitenkaan kerro mitään todellista kahvin laadusta.

Kahvin viljely voi tapahtua koneellisesti tai käsin. Suuremmat sadot saadaan tasaisilla alangoilla, joissa kahvi on suoraan auringonpaisteessa koko päivän. Tällaisessa maastossa kahvi kasvaa nopeasti ja marjat on helppo poimia isoilla koneilla. Maussa joudutaan kuitenkin tinkimään. Viljelijät, jotka panostavat laatuun, viljelevät kahvinsa korkeammalla merenpinnasta ja usein suojapuiden varjossa. Näin kahvi joutuu tekemään enemmän töitä marjojen eteen, mutta samalla marjoista ja pavuista tulee paljon mehukkaampia ja makurikkaampia. Kasvupaikasta ja lopputuloksen tarkkuudesta johtuen paremmat kahvit poimitaan käsin.

Kofeiini ja kahvin terveysvaikutukset

Kofeiini on kahvin piristävä ainesosa. Sen ansiosta kahvin nauttiminen auttaa väsymykseen. Kahvin terveysvaikutukset ovat muutenkin tunnettuja: kahvi parantaa lähimuistia, vähentää parkinsonin taudin riskiä ja sen oireita, vähentää dementian riskiä, vähentää diabeteksen riskiä, vähentää maksakirroosin riskiä sekä ehkäisee sydämen vajaatoimintaa. Lue lisää kahvin terveysvaikutuksista täältä.